Eikö se riitä,
siellä aukeavat
kultaiset portit päivään uuteen
ja vielä pyörii Maa?
Eikö se riitä,
sinua rakastetaan
paljon ja aina enemmän
ja sinuun luotetaan?
Eikö se riitä,
että joskus harvoin
kätesi piirtää rajan kestävän ja
todellisen?
...Valo viipyy matkallaan.
...Päivät vaihtaa kasvojaan,
...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman.
vielä pakahtuvat
tunteesi monta kertaa rikkinäisen kauneuden edessä?
Eikö se riitä,
aina kohoavat
hohtavat uudet reitit aamupäivään matkasi tiellä?
...Kuivat tuulet pettää maan,
...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman.
On joskus kasvoillasi kivun kartta
ja joskus auringon seitti,
ja tiedät olevasi vielä täällä.
Ei mikään tapahdu huomenna.
...Valo viipyy matkallaan.
...Päivät vaihtaa kasvojaan.
...Aika vyöryy radallaan,
...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman.
No comments:
Post a Comment